15, 05, 52015 hs.fi
Ukraina kieltämässä hirmutekojen arvostelun
Petteri Tuohinen

Venäjän presidentti Vladimir Putin on todennäköisesti hyvin mielissään Ukrainan uudesta laista, jonka mukaan puolalaisten siviilien ja juutalaisten joukkomurhiin toisen maailmansodan aikana syyllistyneitä ukrainalaisjoukkoja ei saa arvostella.

Jos presidentti Petro Porošenko allekirjoittaa maan parlamentin huhtikuussa hyväksymän lain, Ukraina ampuu omaan jalkaansa – ja vielä useita kertoja.

Ensinnäkin laki antaa Putinille lisää syitä väittää, että Ukrainan hallinto on fasistinen. Venäläisille television kautta syötetty propaganda Ukrainan fasistisuudesta on toiminut Putinille yhtenä oikeutuksena vallata Krimin niemimaa ja käydä sotaa Itä-Ukrainassa. Laki tukee Putinin propagandaa ja lisää Venäjän "oikeutusta" puuttua Ukrainan sisäisiin asioihin.

Toisekseen, kiisteltyjen kansallissankareiden nostaminen jalustalle on omiaan jakamaan Ukrainaa entisestään. Itä- ja länsiukrainalaisten välille kaivattaisiin kipeästi liennytystä, eikä kansaa keskeltä jakavaa nationalismia pitäisi ruokkia.

Uusi laki ei herätä myönteisiä mielikuvia länsimaissa, joista Ukrainan uusi johto on hakenut henkistä yhteenkuuluvuutta. Länsimaissa ei ole ollut tapana kieltää hirmutekoihin syyllistyneiden arvostelemista. Kielto rikkoo myös räikeästi yhtä demokratian perustaa, sananvapautta.

Parlamentin hyväksymässä laissa tunnustetaan lukuisia ukrainalaisia poliittisia ja sotilaallisia järjestöjä, jotka "taistelivat Ukrainan itsenäisyyden puolesta 1900-luvulla". Laki kieltää järjestöjen ja niiden jäsenten arvostelemisen, vaikka ei säädäkään arvostelusta rangaistusta.

Kunnioitettavien järjestöjen joukossa on muun muassa Ukrainan nationalistijärjestö OUN sekä Ukrainan kapinallisarmeija UPA. Järjestöt auttoivat natseja juutalaistuhoissa ja tappoivat 70 000–100 000 puolalaissiviiliä.

OUN perustettiin vuonna 1929 vallankumoukselliseksi järjestöksi, jonka tavoitteena oli vapauttaa Ukraina Neuvostoliiton vallasta ja tehdä maasta itsenäinen. OUN:n johtajia koulutettiin natsi-Saksassa, ja järjestö sai vaikutteita natsien rasistisista teorioista. OUN tappoi vainoissa kymmeniätuhansia juutalaisia Länsi-Ukrainassa.

Ukrainan parlamentissa ukrainalaisjoukkojen osallistuminen siviilien murhaamiseen on sivuutettu. Tärkeämmäksi on nähty esimerkiksi se, että esimerkiksi UPA kävi partisaanisotaa neuvostojoukkoja vastaan vielä pitkään toisen maailmansodan loppumisen jälkeenkin.

"Historiallisesti OUN-kulttia on tuettu Länsi-Ukrainassa Galacian ja Volhynian alueilla, jossa järjestön jäsenet on nähty sankarillisina vapaustaistelijoina neuvostosortoa vastaan. Itäukrainalaiset puolestaan ovat oppineet, että natsien kanssa yhteistyötä tehneitä ryhmiä ei tullut juhlia, vaan ne piti tuomita", kirjoittaa Josh Cohen uutistoimisto Reutersin blogissa.

Laki on herättänyt arvostelua juutalaisten ja tutkijoiden keskuudessa.

"Kommunismin jälkeisessä Itä-Euroopassa yleiset yritykset kirjoittaa historiaa uudelleen eivät voi koskaan pyyhkiä natsien kanssa toimineiden rikoksia. Tämä osoittaa vain, että heiltä [ukrainalaisilta] puuttuvat länsimaiset arvot, joita he väittävät syleilevänsä siirtymäkaudellaan kohti demokratiaa", juutalaisten Wiesenthal-keskuksen Itä-Euroopan johtaja Efraim Zuroff arvioi.

Lakia vastustaneet tutkijat ovat kirjoittaneet avoimeen kirjeen Porošenkolle ja vedonneet, että hän ei allekirjoittaisi lakia.

"Lain sisältö ja henki on ristiriidassa tärkeimmän poliittisen oikeuden eli sananvapauden kanssa. Lain hyväksyminen herättäisi myös vakavia kysymyksiä Ukrainan sitoutumisesta Euroopan neuvoston ja Etyjin periaatteisiin. Laeilla olisi myös merkittäviä vaikutuksia Ukrainan imagoon ja maineeseen Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Lait tukisivat niitä, jotka haluavat heikentää ja jakaa Ukrainaa", akateemikot kirjoittavat kirjeessään.

Kiovassa ukrainalaistoimittaja Myroslav Petsa kertoo brittilehti Guardianille suhtautuvansa ristiriitaisesti uuteen lakiin. Hänen isoäitinsä auttoi UPA:n taistelijoita ja hänen isoisänsä soti puna-armeijassa natseja vastaan. Sodan jälkeen molemmat isovanhemmat laitettiin töihin kollektiivi-maatilalle "käytännöllisesti orjiksi".

"UPA oli hyvin suosittu liike, he olivat vapaustaistelijoita. Samalla tarinassa on myös synkkä puolensa. Uudessa laissa minua epäilyttää se, ettei historia ole musta tai valkoinen. Vaatii rohkeutta tunnustaa menneisyyden synkät sivut. Asia olisi tunnustettava, pyydettävä anteeksi ja mentävä eteenpäin", Petsa sanoi.

hs.fi